Ehdokkaan tiedot

Nimi:Sanna Vesikansa
Ikä:39 vuotta
Puolue:Vihreä liitto
Vaalipiiri:Helsingin vaalipiiri
Ehdokasnumero:21
Kotisivu:http://www.sannavesikansa.fi

Olen kaupunginvaltuutettu ja valtiotieteen maisteri. Työskentelen THL:ssa kansainvälisten asiain koordinaattorina. Olen tehnyt työuraa tutkijana, toimittajana ja YK-järjestön tiedottajana Addis Abebassa. Olen sosiaalilautakunnan jäsen ja kolmen lapsen äiti.

Tavoitteenani politiikassa on parantaa hyvinvointipalveluita. Vanhusten- ja terveyspalveluiden laatu on turvattava rahoitusta järkeistämällä, parantamalla hoidon saatavuutta ja oikeudenmukaisuutta - ennen kuin syntyy täysin eriarvoisia palveluita.

Työelämässä ollaan joko täysillä tai ei ollenkaan. Moni syrjäytyy vamman, sairauden tai työttömyyshistorian takia. Pienimpien palkkatulojen verotusta on kevennettävä ja perusturvan tasoa parannettava. Kaikki työnteko kannattavaksi. Tolkkua pätkätöiden teettämiseen.

Lasten ja nuorten on saatava kasvaa ja oppia riittävän pienissä ryhmissä. Osa-aikainen hoitovapaa ja perhevapaat realistiseksi vaihtoehdoksi molemmille vanhemmille.

Itsekin ulkomailla asuneena haluan Suomen, jonne myös uudet tulijat ovat tervetulleita ja sopeutuvat. Suomen taloutta on rakennettu omalla sitkeydellä, mutta myös siirtolaisten osaamisella. Kehitysyhteistyötä tarvitaan edelleen.

Yhden megabitin Internet-yhteys lasketaan Suomessa nykyään peruspalveluksi, kuten posti ja puhelin.

Tulisiko toimeentulotuen saajien kohtuulliset Internet-kulut siirtää perusosasta tarvehankinnan piiriin?

Ehdokas
- Kyllä
E Ei
Kommentti:

Tietoliikenneyhteydet ovat nykyisin peruspalvelu, jota ilman on vaikea hakea töitä tai seurata maailman muutoksia ja tiedonvälitystä.

Valtio velvoittaa tällä hetkellä teleoperaattoreita tarjoamaan verkkoyhteydet jokaiseen kotiin ja tukee toimintaa taloudellisesti.

Kenen vastuulla tulisi olla verkkoyhteyksien rakentaminen sellaisille alueille, joissa se ei ole taloudellisesti kannattavaa?

Ehdokas
- Valtion
- Kuntien
E Palveluntarjoajien, mutta valtion ja/tai kunnan tukemana
- Palveluntarjoajien

Tällä hetkellä useimpien verkkosivujen ylläpitäjällä ei ole ns. päätoimittajavastuuta. Tämä tarkoittaa sitä, että ylläpitäjä ei pääsääntöisesti ole vastuussa käyttäjien palveluun lisäämästä materiaalista.

Pitäisikö verkon keskustelupalstojen ylläpitäjillä olla päätoimittajavastuu samaan tapaan kuin esim. sanomalehdillä?

Ehdokas
E Kyllä
- Ei
Kommentti:

Nimettömästä nettikeskustelusta olisi mielestäni päästävä vähitellen eroon. Päätoimittajavastuu on yksi tapa.

Poliisi on Suomessa jalkautunut useisiin verkkopalveluihin. Onko tämä hyvä asia?

Ehdokas
E Kyllä, poliisin läsnäolo verkossa parantaa turvallisuutta ja tuo poliisin palvelut lähemmäksi kansalaisia. Palveluita tulisi kehittää edelleen ja resursseja lisätä.
- Poliisin verkkoläsnäolo on ok, mutta nykyinen palvelutaso on riittävä eikä poliisin nettiresursseja tarvitse lisätä.
- Poliisin verkkoläsnäolo on ok, kunhan toiminta rajoittuu ihmisten palvelemiseen eikä kansalaisia kytätä
- Poliisin verkkoläsnäolo vaarantaa sananvapauden toteutumisen tietyissä tapauksissa

Suomessa on tällä hetkellä käytössä ns. lapsipornosuodatin, jonka käyttö on kuitenkin verkko-operaattoreille vapaaehtoista. Järjestelmää on arvosteltu tehottomaksi, mutta järeämpiäkin teknologioita on mahdollista käyttää.

Tulisiko valtion toimesta suodattaa verkosta pois haitalliseksi katsottuja sisältöjä?

Ehdokas
E Kyllä
- Ei
Kommentti:

On vaikea pysyä teknologisesti mukana lapsipornon ja muun rikollisen aineiston suodattamisessa, mutta nykyinen käytäntö on tehoton.

Koululaisten tietoteknisistä perustaidoista ollaan huolissaan, vaikka nettisurffaus onnistuukin jokaiselta nuorelta.

Pitäisikö tietotekniikan olla pakollinen oppiaine peruskoulun yläluokilla?

Ehdokas
- Kyllä
E Ei, vaan sisällyttää digitaalisten välineiden, palveluiden ja sisältöjen käyttö osaksi kaikkea koulutyötä
- Ei
Kommentti:

Oma oppiaine ei ole välttämätön, mutta olennaista on tuoda tietotekninen osaaminen ja medialukutaito osaksi kaikkea opetusta. Opettajien täydennyskoulutusta, oppisisältöjen uudistusta!

Pitäisikö valtion tukea eläkeläisten tietotekniikkahankintoja ja -koulutusta?

Ehdokas
- Kyllä, sekä hankintoja että koulutusta
E Kyllä, mutta ainoastaan koulutusta
- Ei
Kommentti:

Osaaminen on tärkeää. Hankintoja on tärkeää tukea esim. palvelutalojen ja päiväkeskusten yhteyteen.

Kunnat päättävät tällä hetkellä tietojärjestelmähankinnoistaan itsenäisesti. Ongelmana on, että järjestelmät eivät monissa tapauksissa ole keskenään yhteensopivia.

Miten kuntien tietojärjestelmien yhteensopivuus tulee taata?

Ehdokas
- Valtion pitää päättää kuntien järjestelmätilauksista
E Valtion pitää määritellä rajapinnat ja standardit, joiden puitteissa kunnille jää vapaat kädet itse toteutuksen suhteen
- Valtion ei tule puuttua kuntien itsemääräämisoikeuteen
Kommentti:

Valtion tulee voimakkaasti ottaa kuntien tietojärjestelmien hankinnat ja yhteensopivuus haltuun. Myös yhteisten hankintojen rahoitus tulee selkeyttää ja luoda sille kestävä käytäntö.

Avoimen lähdekoodin ohjelmistot eivät pääsääntöisesti vaadi lisenssimaksujen maksamista, mutta ohjelmistojen tehokas hyödyntäminen edellyttää lisää tietoteknistä osaamista.

Pitäisikö valtion suosia avoimen lähdekoodin ohjelmistoja (esim. Linux ja OpenOffice) ICT-hankinnoissaan, vaikka niitä ei heti voisikaan hyödyntää täysipainoisesti?

Ehdokas
E Kyllä
- Ei
Kommentti:

Ehdottomasti. Olen ollut ajamassa avointa lähdekoodia Helsinkiin kaupunginvaltuutettuna. Muutos ei tule nopeasti, mutta siihen suuntaan on mentävä.

Suomessa ei ainakaan toistaiseksi voi äänestää verkossa, toisin kuin esimerkiksi Virossa. Taustalla on huoli mm. äänestäjien tunnistamisesta. Useisiin valtion palveluihin voidaan tällä hetkellä tunnistautua käyttäen pankkitunnuksia.

Pitäisikö valtion kehittää oma tunnistautumisjärjestelmä omia palvelujaan ja esim. äänestämistä varten?

Ehdokas
E Kyllä
- Ei, äänestämiseenkin riittävä turvallisuustaso saavutetaan pankkitunnuksilla
- En kannata verkossa äänestämistä ylipäätään
Kommentti:

Valtiolla on jo henkilökorttia varten valmiina tunnistautumisjärjestelmä, mitä voitaisiin hyödyntää äänestämiseen.

Suomen innovaatiojärjestelmää on haukuttu tehottomaksi.

Kuinka valtion yritystuet (erityisesti ICT-yrityksille) tulisi jakaa?

Ehdokas
- Nykyiseen tapaan
E Vain kasvuyrityksille
- Vain niille, jotka sitoutuvat pysymään Suomessa
- Lopettaa tukien jakaminen kokonaan
Kommentti:

Yritystuet kaipaavat tuulettamista, jotta tuetaan kasvuyrityksiä ja kasvualoja (vihreä ICT, energiatehokkuus, ympäristöteknologia). Niistä löytyy Suomen talouden kasvun mahdollisuudet.

Pitäisikö Suomen hallituksessa olla erillinen tietoyhteiskuntaministeri?

Ehdokas
- Kyllä
E Ei
Kommentti:

Erillinen ministeri ei kesää tee. Tietoyhteiskunta-asiat on huomioita kaikilla hallinnonaloilla.